Kilpuri 2013
Päätin tehdä pieniä jousitusmuutoksia Kilpuriin. Vanha jousitus toimi hyvin hitaassa Trial -tyyppisessä ajelussa, johon se oli rakennettukin. Nopeuden kasvaessa jousituksen ominaisuudet ei riittäneet oikein mihinkään.
Takapäässä jousilautaset ja iskarin kiinnikkeet poistettu akselista ja rungosta. Takapää oli aina liian korkea ja tukivarret jäi väärään asentoon. 
Tukivarren kiinnikeet irti, panhardin korvake vielä paikallaan. 
Plasmaleikkurilla säästää aikaa verrattuna rälläkkään. 
Melko tarkkaan voi poltella vanhat irti. 
Ja lopuksi vielä kiillotus. 
Irrotus ja siirto uuteen paikkaan. Tällä kohdalla oli ennen jousilautanen. 
Vanhat korvakkeet oli leikkaamisen jäljiltä olleet liian matalat. Tein sapluunan uusin mitoin. 
Uudet aihiot syntyivät 5 mm levystä kuten vanhatkin. 
Päätin hieman nostaa pinjonikulmaa, vaikka vanhakaan ei aiheuttanut ikinä ongelmia. 
Uudet korvakkeet kiinni. 
Sama toisella puolella. 
Polybushin siniset akselinpään puslat kestivät rääkkiä 2008-2012. Kaksi puslaa oli vielä ehjänä, ei aivan huonosti. 
Tukivarren yläpään puslat on vielä kunnossa. 
Vanhat jousitusosat painoivat n.18kg. 
Rungon poikkiputki sai tehdä tilaa ja kaventua. 
Huomasin moottorikorvakkeen kumipuslan väsähtäneen. Hiluxin kuminen lehtijousen pusla kesti 2008-2012. 
Pusla-aihioita, titaanitanko alkoi työstökarkenemaan, joten nämä tuli mustasta. Seuraavat varmaan Monelista. 
Sorvin kadonneet kierroksetkin löytyi viimein. 
Zn -spray, pinnoituksen riemua. 
Typpikepin alakorvakkeet paikallaan. 
Tuollaset korvakkeet akselin päähän. 
Yläpää kiinnittyy kaarikehikon takatukiin. 
Jousituksen korkeus alkaa viimein olemaan oikea. 
Panhardin paikka haussa 
Muttereille piti tehdä pieni väistö. 
Panhardin korvakkeen kulmaa piti säädellä paremman pusla -kestävyyden toivossa. 
Pieni lisätuki. Tällainen piti rakentaa jo edelliseen kokoonpanoon, mutta kesti ilmankin. 
Tukivarret paikalleen ja toisen puolen maalaus. 
Yläkorvakkeiden malleja 
Malleja piti tehdä muutamia, jotta sai mieleisen. 
Mallit siirretty levylle ja heftattu sovitusta varten. 
Ja vähän paremmin kiinni. 
Alatuki. 
Poikkituki. 
Etupään korkeus on suoraan verrannollinen moottorin ja ohjauksen väliseen tilaan. Pohjaanlyöntikumien alle tein joskus kiireessä spacerit raudasta. Parempia ei sinne ikinä ilmestynyt. 
Etupään jousitus on ollut huomattavasti takapäätä toimivampi. Ei moitteita. 
Etujousen lautaselle plasmaleikkuria. 
Vanha vahvikelevy saa jäädä runkoon. Kiillottelin huvikseni. 
Sama juttu hantin puolelle. 
Pyöreä akselin pään lautanen sai myös leikkuria. 
Laikalla suurimmat pois. 
Ja taas kiillottelua. 
Kuskin puolelta jousen alalautanen. 
Ylimääräisiä pois. 
Kiiltää. 
Hantin puolen etuiskari oli vähän raapinut kiinni jousilautaseen. En kyllä ikinä huomannut. 
Kuskin puolella oli kiinnityskumi vähän huonona. 
Ja itse iskari aivan lommoilla ja kulunut jopa puhki. Ei enää liikkunut käsin, mutta ei sitäkään ajossa huomannut. 
Typpikepin alakiinnike. 
Putkentaivuttimeen ns. Seppäsen muunnos. Aluksi sorvilla pieni ura rullaan. 
Noin 10 cm pituinen kulmarauta hitsaten kiinni. Ei tee enää jälkiä putken vastapuolelle. Kiitos ideasta. 
Etuvinssi piti irrottaa muutoksien tieltä. 
Rungossa oli jäljellä ohjaussimpukan kiinnitysholkit. Hitsasin ne umpeen. 
Suzukin runkoa pitää aina vahvistaa, jos aikoo kiinnittää siihen jotain. Aivan ylimääräistä hommaa. 
Jonkun tekemä susikappale turvakaaresta päätyi vuosien jälkeen rungon osaksi. Niin jyrkkä taivutus kuin mahdollista tuolla taivuttimella. 
Ylätuenta hahmottelussa. 
Kaaren kiinnitys takana moottorikorvan vahvikkeessa ja edessä panhardin vahvikkeessa. 
Säätelyä vailla 
Kuskin puoli valmiina.
Sudittelua 
Pohjaanlyönti kumit pois.
Lisää sudittelua
